Kerran kuussa -kaipaus

Menee hyväntekeväisyyteen tämä duunipäivä. Mä hoidan hommat sit viittä vaille, eiksje.

Blogger sekoilee tai minä, ei voi tietää kumpi. Viimeisin viestonen ei näy, paitsi jos kaivaa archivesista. Paskahalvausraivarit, ja harrastetta on harrastettu alle vuorokausi. Ikää kun karttuu, niin pinna lyhenee tietyissä asioissa. Ei vaan jaksa säätää ja säätää ja säätää ja säätää. Äläviittinyhei kato näytä ny se viesti missä on se viesti vittu eksä tajuu et mä postasin sen jo voi vittu missä vitussa se on hei pliiiiiizz, loputtomiin, ylähuulen hiestyessä.

En osaa myöskään linkittää, lisätä kuvia, boldata tai italoida sanoja, lisätä otsikolle alaotsikkoa tai ylipäätään yhtään mitään. Olisi ehkä kandennut valita vuodatus.net, mutta niiden layout on hirveä ja huonolukuinen. I do speak excellent english, don't get me wrong. Tietska-askat on vaan tuskaisia.

Alan lähestyä asiaa. Mikäli olisin kyennyt, olisin lisännyt tähän eilen ottamani kuvan. Sinkkuuden olemus tiivistyi Rainbown kikkareeseen joka odotti uuniinpääsyä pellillä. Siis itku ja nauru. Se oli niin pieni ja yksinäinen, että teki mieli ottaa syliin ja heijata.

Olen viime päivinä kaivannut rakkautta. Nyysk.

Onneksi ovulaatio on vain kerran kuussa.