keskiviikkona, marraskuuta 22, 2006

Kukkuu

Hiipuu, hiipuu, vaan ei lopu.

Mulla on tulehdus silmissä. Tipat valuvat suuhun ja maistuvat kitkerämmältä kuin mikään. Pyörittelin vuosikaudet yhtä kyssäriä päässäni ja vihdoin sain siihen kaverilääkärin vastauksen: itsensä on mahdollista tyrmätä silmiksillä, jos niitä laittaa paljon ja juo samalla paljon viinaa. Siis jos ne valuvat suuhun, kuten meitsillä. Tiiä siitä sitten.

Tippojen ohella soittelen rumpuja ja aloittelen taas astangaa. Duuni-ihmisestä lähtee ns. tunkka edelleen ja nyt kuvassa ovat mukana myös korvalaput, joiden tahdissa nytkytään. Minä en liioittele, se ihminen haisee samalta kuin kalsarit kymmenen kilsan juoksulenkin jälkeen. Miksi? Ei mua haittais ellei se istuisi saman pöydän ääressä, metrin päässä. On mukava ja kaik, mut se dunk.

Ensi viikolla New Yorkiin. Se se vasta on jänskää. Aion huokailla paljon ja katsella yläkenoon suu auki.