Kasiviisviis

Bloggaan ihan neuroottisena. Kyky keskittyä ansiotyöhön on miinus miljoona.

Mun on pakko saada tänään joku kipinä tuohon shoppaamiseen. On ihan helevetin vaikeaa saada itsensä siihen moodiin. Ei auta. Sateenvarjo tanaan ja suoraan pimeyden ytimeen. Kauppakeskus, here I come.

Onneksi sain puhuttua seuralaisekseni todellisen ammattilaisen. Ehkä hänestä tarttuu muhun joku magic touch of shopping. Paree ois. En kestä itseäni, jos alan kaupassa laahustamaan ja marisemaan ja vaivun regressioon.

Pidetään katse kohteessa eikä lähdetä höntyilemään. Kaksi hametta, kaksi paitaa. Ei enempää, ei vähempää.

Otsikon verran maksaa lippu Hel-Rio-Hel, kun taas Hel-alkukoto-Hel kustantaa noin viistoista. Jaa.

Kyllä mä nää hommat tiedän

En pysty nyt töihin. Huomenna, huomenna.

Yritin äsken vähän päteä ja sanoin, että "mä oon kyllä yleensä tykännyt tollasista akopalyptisista kuvauksista". Hyvin meni se.

vitura

En tiä voiko tietskavitutukseen kuolla, mutta mulla ottaa nyt pumpusta. Lisäsin itseni Blogilistalle ja yritin kuvailla mahdollisia tulevia sanomisiani erilaisin näppärin ydinsanaPAREIN.

Ne ovat ihan päin helvettiä. Ei niitä voi muuttaa. Siellä lukee nyt esmes en, ihmettelen, kysyn ja syräntä. Eisaatana.

Miksi lista pilkkoi mun keksintöni puolikkaiksi? Ja miksi, miksi en vaan osaa?

Onneksi siirsin eilisen henkkamaukkakeikan tälle illalle. Saan siitä sitten lohtua ja mielenrauhaa.

Kerran kuussa -kaipaus

Menee hyväntekeväisyyteen tämä duunipäivä. Mä hoidan hommat sit viittä vaille, eiksje.

Blogger sekoilee tai minä, ei voi tietää kumpi. Viimeisin viestonen ei näy, paitsi jos kaivaa archivesista. Paskahalvausraivarit, ja harrastetta on harrastettu alle vuorokausi. Ikää kun karttuu, niin pinna lyhenee tietyissä asioissa. Ei vaan jaksa säätää ja säätää ja säätää ja säätää. Äläviittinyhei kato näytä ny se viesti missä on se viesti vittu eksä tajuu et mä postasin sen jo voi vittu missä vitussa se on hei pliiiiiizz, loputtomiin, ylähuulen hiestyessä.

En osaa myöskään linkittää, lisätä kuvia, boldata tai italoida sanoja, lisätä otsikolle alaotsikkoa tai ylipäätään yhtään mitään. Olisi ehkä kandennut valita vuodatus.net, mutta niiden layout on hirveä ja huonolukuinen. I do speak excellent english, don't get me wrong. Tietska-askat on vaan tuskaisia.

Alan lähestyä asiaa. Mikäli olisin kyennyt, olisin lisännyt tähän eilen ottamani kuvan. Sinkkuuden olemus tiivistyi Rainbown kikkareeseen joka odotti uuniinpääsyä pellillä. Siis itku ja nauru. Se oli niin pieni ja yksinäinen, että teki mieli ottaa syliin ja heijata.

Olen viime päivinä kaivannut rakkautta. Nyysk.

Onneksi ovulaatio on vain kerran kuussa.

Speedy ja minä

Eilen oli briiffipalaveri. Ei siinä mitään, mutta meinasin menettää järkeni. Eikä siinäkään mitään, mutta asiakaskin meinasi. Ehkä.

Minä en ole erityisen sitoutunut työhöni. Paremminkin: olen ollut lähtökuopissa jo yli vuoden. Kärvistelen, koska minulta puuttuu vielä rohkeus sanoa moro. Siksi on hankalaa istua paikallaan, katsoa silmiin ja viestittää kiinnostusta ynnä kompetenssia.

Eilen tuli pakokauhu, kun tyyppi puhui tunteroisen putkeen niin, että väliin sai hikisesti heitettyä pari kysymystä. Välillä se heitteli materiaaleja pitkin pöytää ja olkansa yli, noin, sinne meni lääsy käyntikortti, hupsistakeikkaa näin se lentää roskiin vanha esite ja rahhaa palaa, nyt stooria ja lisäarvoa, yesyes, viiskytätonnia oon teidänkin kioskille syytänyt tänä vuonna, ho-ho-ho!

Oltiin vähän, että Sir, oletteko okei? Olisiko syytä vähentää uppereita ja ottaa väliin nokoset?

Mainosala räydyttää ja kyynistää. Mainosalan saa ampua ja minut myös, mikäli istun tällä pallilla vielä puolen vuoden päästä.

Raukkis.

Muumio

Hetperään toinen, muuten alan maitoilemaan.

Halusin vain ilmoittaa, että marraskuu on yhtä räkää ja maanantaiaamuja luuppina. Onneksi on se ajatus, että puolen vuoden päästä on jo paljon helpompaa. Kiitos siitä.

Viikonloppuna on juhlasuma; firman pikkikset, räppiristiäiset ja kolmekymppiset. Ensimmäisissä on tiedossa erittäin vaivaannuttavaa puujalkahyymöriä ja koketeeraamista, keskimmäisissä saattaa olla aivan mahtavaa ja jälkimmäisistä en ossoo sannoo. Sou or sou, mulla ei ole vaatteita näistä yksiinkään. Enkä nyt puhu paskaa, vaan ihan askaa (ei voi vastustaa). Olen käyttänyt samoja reisareita nyt vuoden verran, valehtelematta. Tai no, kustomoin niitä viime kevättalvella pienessä känässä saksilla. En tiä lasketaanko sitä.

Luojan lykky on se, että minä TAHDON kahlata kuravellissä Henkkamaukalle ostamaan jotain jota käytän kerran. Minä RAKASTAN vaatteiden ostamista.

Truly, up yours.

Testikkeli

Jumaleissön, tämähän on ratkiriemukasta. Ensimmäinen postaus. Hauskaa, kuin purkka tukassa. Olen arponut blogin nimeä, pohjaa ja aloitusta nyt viisi ja puoli tuntia (otin aikaa) ja päässä soi: ah-ristaa, ah-ris-taa, ah-ah-ah-ah-ris-ris-ris-ris ah-ris-taa, sävelenä "ostakaa makkaraa, markalla ja kahdella jo paljon saa". Jo riittää.

Tänään on hyvä päivä perustaa blogi, koska

a) huomenna se ei ole sen helpompaa

b) huomenna se ei ole sen helpompaa

Nymmää laitan tän eteenpäin, koska en jaksa enää hieroa sekuntiakaan tätä viimeistä lausetta. Hieroin sitä jo kymmenisen minuuttia (otin aikaa).