tiistaina, elokuuta 29, 2006

Ostakaa makkaraa markalla ja kahdella jo paljon saa

Ajattelin tästä ryömiä johonkin pieneen koloon ja vetää kiven perässäni sen suulle.

Laskin huvikseni noita stressipisteitä. Kaksisataa handlaa jotenkuten, mulla oli 422.

Oon nyt hirviän tyhjä, anteeks vaan.

maanantaina, elokuuta 28, 2006

Välirapo

Sekava meno jatkuu. Neur-obsesseista en edes ala, pitäis vaan keskittyä siihen tanan jäätelöön.

Uusi duuni alkoi. Pöllin alkajaisiksi broidille 24 dödöä. Itselle 13 vartalovoidetta - on päässyt keho kuivahtamaan. Muutoin pyyhkii vahvasti, briiffii spiikkii dedist palist, sitä itseään.

Salilla napsinut kropan omaa pollea eli endorfiineja. Jumalauta, että voi juoksu, sauna ja kylmäallas tehdä ihmisen euforiseksi. Melkein ahnehdin taas het kättelyssä liikaa ja takareisi itkaisi tuskassaan. Hyvitän nyt välipäivillä, keskiviikkona joutuu luultavasti toistamaan virheensä.

Kiitos emppaajille, komppaajille, Ohari, Z ja muut mussut. Pusken tästä nyt läpi. Vähän malttia.

sunnuntaina, elokuuta 27, 2006

Delete

Jotenkin ei tää viikko nyt huvita. Nyppäsin sen pois.

perjantaina, elokuuta 18, 2006

Hellyyttä, mm.

Ytimekkäät perjantaikuulumiset.

Naapurin karjun poika on aloittanut koulun. Ollaan kävelty samaa matkaa bussille/taksille, mää, karju ja kersa. Poika on piipertänyt vastauksia mun tätikyssäreihin - saitteko aapisen, onko kivvaa, onko ollu vaikeita läksyjä - ja karju on myhäillyt. Musta on superhellyyttävää, että kaksimetrinen, kookkaalla leijonariipuksella varustettu hunksi menee niin pipareiksi poikansa koulutaipaleen alkamisesta. Taloon muuttaessani kävin morjenstamassa naapurit ja karjun kohdalla nielaisin tyhjää. Pelko osoittautui sittemmin tuulesta temmatuksi, viimeistään siinä vaiheessa, kun hän kävi korjaamassa mun ikkunani. Ennakkoluulot haisee sellulta!

Mittees muuta. Pieni pörriäinen suoritti itsarin kahviini. Ei mitään kiertelyä tai haparointia, suora lento kuolemaan. Otin sen heti lusikalla veks, mutta henki oli poissa. Sittemmin päättelin hänen menehtyneen kuumuuteen.

Osaatteko kuvitella kakka-orkidea-saunan? No ei se mitään, voitte tulla tyyppaamaan sellaista tänne meille töihin. Vessassa on lämpöä kai 45, asioita ja kukkaraikastin. Tziitosta vaan, pidättelen ennemmin.

Lopuksi: söin taas eilen niin paljon salmiakkijauhiksia, että kielestä tuli verta. Siinä tuli oppimiskyvyn rajallisuus taas todistettua.

keskiviikkona, elokuuta 16, 2006

Kyllä kelpaa

No nyt on järeen upeet pokat ostettuna. Harmi vain etten voi niitä koskaan noutaa, koska optikko antoi pakit. On joku bööna kierroksessa ja voi video. Toiset sanovat, että ei oo mikään häpee ja aina pitää koittaa. Menkää itte saatana sinne tän jälkeen änkyttämään. Ihan pienenä extrapalkintona oli ilmaisesta näöntarkastuksestakin veloitettu 15 euroa ja sekin pitäisi samalla oikoa. VOITTEKO NÖYRYYTTÄÄ VIELÄ HIEMAN, KIITOS.

En osaa ajatella lainkaan sopivan kokoisia ajatuksia. Tällä viikolla ahdistuksen aiheina ovat avaruus/kuolema tai vaihtoehtoisesti arvet kasvoissa. Pitäisi selvittää sekä jumalan olemassaolo että laserhionnan todennäköiset komplikaatiot. Muuten ei pysty oleen. VOISIKO TÄHÄN VÄLIIN SAADA JOTAIN NORMAALEJA AJATUKSIA, KIITOS.

torstaina, elokuuta 10, 2006

Katsaus asioihin

Bussiin tuli aamulla näpsäkästi pukeutunut kolmefemma äiti kolmen lapsensa kanssa. Pari venhänvaaleaa poikaa ja yksi valoisa lettipää tyty. Tyttärellä ikää abouttia kaksi ja puoli - omin jaloin käveli kyllä, mutta ihan natiainen. Jossain vaiheessa linjurin sorinasta erottui, kun tyttö vetäisi oikeaoppisesti ääni murtuen "Hard rock, hallelujah!" ja kihersi päälle. Huvitti jotenkin. Sitten porukka jäi pois, huomasin äiteellä papin liperit ja sitten vasta huvittikin.

Uutimet olivat tässä. Universumi on vaiti.

keskiviikkona, elokuuta 09, 2006

Meemonen

Luinkin justsopivast Marinadin vastauksia ja mietin, et koskakohan joku huastaa. Ja sit se haastoi. Hätkähdin oikein. Tää on aika hankala, koska olen ahminut niin tuhottomasti kirjoja elämäni aikana ja koska luen samalla tavalla kuin koiat syövät. Koiat! Typot ovat elämän suala.

1. Yksi kirja, joka muutti elämääsi.

Jokainen hyvä kirja muuttaa elämää pienesti, mutta Anja Kaurasen Sonja O. on varmaan muuttanut eniten suhdetta kirjoitettuun kieleen. Ensimmäisen kerran yritin sitä 12-vuotiaana, mutta arvatenkin vain ahdistuin. Myöhemmin meni sit jo baremmi.

2. Yksi kirja, jonka olet lukenut useammin kuin kerran

Härkösen Häräntappoaseen, monesti. En vaan pääse yli siitä, että 19-vuotias kykenee tuollaiseen suoritukseen. Saamarin nuoret nerot.

3. Yksi kirja, jonka tahtoisit mukaan autiolle saarelle

Jonkun järjettömän paksun maailmanhistorian. Tietäisi vähän paremmin, että mikä johtuu mistäkin. Oma yleissivistyksen puute oksuttaa aina hetkittäin. En esimerkiksi edelleenkään tiedä tarkalleen mistä hässäkkä Libanonissa johtuu. Älkääkä tulko kolmella lauseella sanomaan, et "ne ampus sinne ja nää tonne ja ne haluu oman maan".

4. Yksi kirja, joka teki sinusta hupakon

Outo sanavalinta. Ja teki minusta hupakon yleensä vai hetkeksi vai mitä halavattua? No, Erlend Loen "L" teki minusta ainakin ääliön yhdeksi yöksi Stanstedin lentokentällä toukokuussa. Luin kirjan ajalla kuudesta kuuteen, aloitin tubessa ja lopetin lenskarissa. Olin yksin ja nauroin ääneen KOKO AJAN. Tajusin, että muut tuijottivat ja olivat happamia. Yritin dimmata, hikoilin punaisena ja nauroin taas. En muista aiemmin, että olisin kirjaa lukiessa joutunut pitämään taukoja joiden aikana tuijotan tyhjyyteen ja yritän miettiä mummoni poismenoa ja kaikkia maailman julmuuksia.

5. Yksi kirja, joka sai sinut puhkeamaan kyyneliin

Ei tule nyt mieleen. On noita kuites ihan taatusti.

Edit 15.26.
Marsu sen sanos ja sit tajusin, et niin juuri. Leijonamieli.

6. Yksi kirja, jonka toivoisit tulleen kirjoitetuksi

Äh, nää on näitä. Emmä vaan tiiä, vidu. Oma kirja, naapurin Kaijan kirja, joku kirja missä ratkaistaan sodat ja ikiliikujan arvoitus. Kyllähän mää tahtoisin tietää, että kuka oli Viiltäjä Jack ja tappoiko Kennedyn klaani MM:n. Sitäkö tässä nyt haetaan, mitähäh.

7. Yksi kirja, josta toivot, ettei sitä koskaan olisi kirjoitettu

En nyt oikeastaan toivo lainkaan, että joku kirja olisi jäänyt kirjoittamatta. Ihmiset nyt vaan naputtelemaan, se on ihmisen oikeus. Sanotaan nyt vaikka sitten niin, että ei tää todellisuus olisi varmaan yhtään sen huonompi paikka vaikka Kata Kärkkäisen Minä ja Morrison olisi jäänyt kovalevylle.

"Olin kuin ostoskärryn pohjalle jäänyt nahistunut paprika"

tai Kusti Miettisen Helsinki 12

"ei mennyt kuin pari minsaa, kun tulin b-rappuun ulvoen kuin sumuisten vuorten gorilla"

Need I say more? Lainausten sanatarkkuudesta ei ole mitään takeita. Nuo nyt vaan ovat valitettavasti muistissani ko paska paperissa.

8. Yksi kirja, jota luet parhaillaan

Jeffrey Eugenides: Middlesex. Vaikuttaa lupaavalta.

9. Yksi kirja, jonka olet aikonut lukea

Saatana saapuu Moskovaan

10. Nyt haasta muita

Enpäs.

maanantaina, elokuuta 07, 2006

O

Koska elämäni on pitkään ollut pelkkää seisovaa vettä, otan kaiken irti tästä optometristiasiasta. Samalla teen itsestäni pellen, mutta en jaksa välittää. Seuraa gallip (en korjaa typoa), jonka tehtävänä on selvittää mahdollinen virhearvio Oon signaaleista. Kysymys kuuluu: erittäin hyvä kauppias, selkeesti ihan liekeissä vai jotain siltä väliltä?

Tilanne:

Menen liikkeeseen ja havainnoin silmätarkkailijan olevan varsin komee ja varsin nuori. Minua nuorempi ehkä. Tehdään se tsekkaus, juttu soljuu mukavasti ja huomaan muikistelevani kuin heikkopäinen. Tulkkaan pojan olevan samoilla vesillä - ehkä! Katsoo silmiin (no öhm, optikko ehkä no joo entiä) ja jotain. Hetkon vatkaamisen jälkeen päädytään kaksiin pokiin joiden välillä en osaa päättää ja kysyn monelta liike suljetaan.

No niin. Suljetaan kolmelta, mutta mä jään tänne kolmen jälkeen yksin tekemään paperitöitä ja voit tulla sitten myös.

???

ja

???

En mä minnekään kolmen jälkeen uskaltanut tulla/mennä, menin varttia vaille. Nyt on pokat varattuna huomiseen iltaan asti, mut joudun ehkä skippaamaan koko menon. Se on salee joku supermyyjä joka sanoo kaikille misuille samat askat ja ne kaikki misut on yhtä pöllöjä ja desperaadoja kuin mä ja kuvittelee jotain monimutkaisia skenaarioita ja oikeesti se kundi tahtoo vaan myydä vitusti silmälaseja.

Voitto vai häviö. Ei voi tietää.

lauantaina, elokuuta 05, 2006

Tuu tuuli

Olen luovuttanut kesästä. Ostin poplarin ja saappaat. Melkein ostin uudet rillit, koska optikko oli niin flirtti ja uuh. En kuites, mutta pakko mennä sinne tekemään jotain asiaa vielä piakkoin. Mitähän hittoa?

Sain töitä, vaikken advöistä pääse edelleenkään. Ei se haita, mennään pois sitten mikäli alkaa otsapanta kiristämään. Lisää liksaa ja ihanasti paljon uusia duunikavereita. MOI VAAN TE NIHKEÄT VANHAT. EI TUU IKÄVÄ.

Tuus nyt syys ja tuule pois kaikki kesärääsyt ja halpa rusketus. Saan laittaa mun uudet popot ja poplarin.

tiistaina, elokuuta 01, 2006

Taire kuuluu korvakäytävään

Sain tänään kahdesti taidetta: hyvin ja huonosti. Ensin luin Kreetta Onkelin Ilosta Taloa niiden Aleksin symppiksempien gatusoittajien veivatessa sydämeenkäypää satsiaan ja hörpin vahvaa kahvia. Parina hetkenä muistin taas miksi olen elossa.

Sittemmin eksyin morjestamaan vanhaa kamua avajaisiin, joissa eräskin tanssitaiteilija lauloi ranskaksi, tuijotti yleisöä väliin tuikeasti ja väliin imelästi ja heitteli "cest comme ca" -tyyppisiä kommentteja. Puolikuivasta valkoviinistä päihtyneet mammat huutelivat väliin bravo ja toimittajat kärkkyivät reunoilla. Parina hetkenä muistin, miksi elämä on välillä niin kovin, kovin tukalaa.

Pus.